VOLTAIRE

 

                      - Ranskalainen valistusfilosi sekä kirjailija

 

 

ELÄMÄ

 

Voltaire syntyi 1694, hänen oikea nimensä oli Francois Marie Arouet, mutta nimen Voltaire hän otti vuonna  . Voltaire oli sairaalloinen lapsi eikä ollut kiinnostunut peleistä ja urheilusta kuten muut pojat vaan alkoi jo nuorena kirjoittaa runoja ollessaan jesuiitta koulussa. Hänen isänsä olisi halunnut Voltairesta asianajajan mutta Voltaire halusi kirjailijaksi. Hänen ensimmäinen näytelmä Oedipe ilmestyi 1718. Menestys ei kuitenkaan tullut ilman työtä ja ennen ensimmäistä työtään hänet oli jo vangittu kertaalleen 1717 kirjoituksiensa takia. Joutuessaan uudestaan vangituksi vapauduttuaan hän lähti maanpakoon englantiin, jossa sai vaikutteita maan poliittisesta vapaudesta , uskonnollisesta suvaitsevaisuudesta, Locken valistusaatteesta ja Newtonin luonnontieteellisistä teorioista. Vuonna 1734 palattuaan Ranskaan hän paljasti uskonnollisesti ja poliittisesti radikaalit ajatuksensa teoksessa English Letters. Teos tuomittiin poltettavaksi roviolla ja Voltaire  vetäytyä syrjään rakastajattarensa kanssa 15 vuodeksi. Hovi kuitenkin armahti hänet myöhemmin, mutta Voltaire ei koskaan kunnolla päässyt uudestaan Versaillesin suosioon vaikka hänet jopa valittiin Ranskan akatemian jäseneksi. Vuonna 1758 Voltaire perusti oman hovin rakennuttamaansa Ferneyn linnaan. Paikkakunnalle hän rakennutti myös kirkon jossa luki Deo erexit Voltaire Jumalalle pystytti Voltaire. Samoihin aikoihin hän aloitti toimintansa oikeudessa vääryyttä kokoneiden hyväksi. Voltaire kuoli 1778. Kirkko kielsi Voltairen hautaamisen kirkolliselle maalle ja hän saikin hautapaikan vasta Ranskan vallankumouksen jälkeen 1794. Elämänsä aikana hän kirjoitti useita teoksia, pamfletteja sakä artikkeleita, mutta läheskään aina hän ei tunnustanut kirjoituksia omakseen vaan piti tärkeämpänä mahdollisuutta kirjoittaa.

 

FILOSOFIA

 

   Voltaire ei ollut filosofina kovinkaan omaperäinen vaan oli ennemkin kirjailia. Hän ei oikeastaan tuonut mitään uutta Moraali- ja tietofilosofiaan. Hänen teoksensa olivat pääasiassa romaaneja, kertomuksia ja näytelmiä, mutta myös filosofisia teoksia. Hän kuitenkin vaikutti osaltaan muiden suurien nimien joukossa Ranskan vallankumouksen syntyyn ja sivistyselämään sekä koki filosofian inhimillisen vapautumisen välikappaleena kuten luonontieteetkin. Filosofiassa Voltaire lähti liikkeelle Locken empirismistä ja katsoo itsestään selväksi, että kaikki mielikuvamme johtuvat kokemuksesta. Jokainen aisti näyttää meille vain yhden subjektiivisesti väritetyn puolen todellisuudesta, josta päästään Voltairen skeptismiin. Jumalan olemassa olosta puhuttaessa hän oli rationalistinen deisti ja vastusti ateismia ja materialismia. Jumalan olemassa olon hän perusteli sillä, että se on tarpeellista moraalisen maailmanjärjestyksen tueksi. Hän vastusti jyrkästi kristinuskoa ja taisteli sitä vastaan kirjoituksissaan vallan suorasanaisesti. Voltaire julisti että, ”Jokaisen kunniallisen ihmisen on katsottava kristillistä lahkoa kauhulla” tai käytti kuuluisaakin lausetta ” Ecrazer l’infâme” murskatkaa häpeänaihe tarkoittaen kristillistä kirkkoa. Hänellä oli taipumus fanaattisuuteen vastustaessaan kristillistä fanatismia. Töissään ja elämässään hän puolusti suvaitsevaisuutta, ihmisyyttä, vapautta ja vääryydestä kärsineitä sekä työskenteli vapautumisen puolesta