HYVÄN OLEMUSMitä etiikka on?

Filosofiseksi etiikaksi kutsutaan pyrkimystä ymmärtää ja arvioida erilaisia tapoja perustella moraalisia tottumuksia koskevia käsityksiä

                 Omantunnon vapaus

Lainsäädäntö lähtee siitä periaatteesta ettei valtiovalta voi määrätä yksityisen ihmisen eettisiä käsityksiä.

            Eettinen kasvatus

Nykyään samassakin yhteiskunnassa on erilaisia arvomaailmoja (esim. isä, äiti, koulu, kaverit) ja niinpä tietyn arvomaailman välittäminen lapselle ei enää ole yhtä luonnollinen ratkaisu kuin aikaisemmin. Tilalle on tullut ajatus, että lapsen pitää oppia itse etsimään ja rakentamaan omaa arvomaailmaansa.

          

John Locke (1600- luku): ”etiikka on luonteeltaan geometrian kaltainen tiede. Moraalisia periaatteita ei tarvitse opettaa, koska järkeväksi kasvatettu ihminen löytää ne itse.”

Locke ei osannut nähdä sitä, että eri ihmiset rakentaisivat eettisen järjestelmänsä eri tavoin. Selvää on ettei kukaan voi toisten ihmisten puolesta päättää mikä tekee elämästä mielekästä. Onko siis ihmisen valittava se etiikka, joka vaikuttaa houkuttelevimmalta?

 

           Emotivismi –tunne-etiikka

Eri ihmisillä on erilaisia tunteita erilaisia asioita kohtaan ja niinpä eettiset kannanototkin vaihtelevat. Esim. onko abortti oikein? Onko hernekeitto hyvää? Vaikka olemmekin eri mieltä olemme aivan yhtä oikeassa.( Rationaalinen etiikka pohjautuu järjen valintaan.)

           Kulttuurirelativismi

Eri kulttuureihin eivät sisälly ainoastaan erilaiset arvomaailmat vaan myös erilaiset tavat ymmärtää eletty todellisuus. Toisen kulttuuriympäristöön ja arvomaailmaan ei pysty täysin samastumaan.

          

           Väline- ja itseisarvot

Välinearvo: asia, jota tavoitellaan jotain muuta tarkoitusta varten.

Itseisarvo: asia, jota tavoitellaan sen itsensä vuoksi

Esim. mutalammikossa on tuhannen markan seteli. Haluat siis tulla mutaiseksi mutta et mutaisuuden itsensä takia. Likaantuminen toimii välineenä rahan saamiseksi. Tuhat lappunen ei itsessään ole elämän tavoite. Hyökkäät sen kimppuun saadaksesi esim. cd-levyjä. Nekin ovat vielä väline. Itseisarvo sinulle tässä tilanteessa on esteettinen elämys, jonka saat kuuntelemalla musiikkia: Eli haluat tulla mutaiseksi esteettisen elämyksen vuoksi. Voi siis sanoa että ihmiselle, joka ei halua sotkeentua mutaan tuhatlappuisen vuoksi, voi  siisteys olla erittäin tärkeä itseisarvo.

           Eettiset erimielisyydet

Eettisiä erimielisyyksiä ei voida selvittää, koska ihmisillä on erilaisia moraalisia mieltymyksiä, mutta toisten mieltymysten ymmärtämisissä on eroja. ”Vaikken pitäisikään ostereista, voin ymmärtää että sinä pidät niistä.” Mieltymys esim. kidutukseen ei kuitenkaan ole näin helposti sulatettavissa. Eikä järkevä ihminen voi tarkkailla juutalaisten kansanmurhaa vain todeten että: ”Onpa herra Hitlerillä omituiset moraaliset mieltymykset”

 

           Tarpeet ja halut

Perusidea niiden erottelussa on se, että ihminen haluaa monia asioita (kauneus, rock`n`roll, auto) , mutta tarvitsee loppujen lopuksi suhteellisen harvoja.(ravinto, lämpö, turvallisuus). Raja aidon tarpeen ja manipuloidun (media, kanssaihmiset) halun välillä on valitettavan hämärä. Arvot tulee arvioida eikä vain omaksua.

 

John Stuart Mill (1800-luku)

Utilitarismi –hyötysumma

Tekojen hyödyn tulee olla suurempi kuin haitta. Oma hyöty ei ole tärkein. Millin mielestä moraalissa on kysymys oman itsekkyyden voittamisesta yleisen hyvän vuoksi.

          

           Deontologinen etiikka

Deontologisesta näkökulmasta etiikka ei suoranaisesti liity tekojen tuloksiin. Siinä on kysymys siitä onko teko oikea.

          

KATEGORISET IMPERATIIVIT

1.    Toimi vain sellaisen periaatteen mukaan, jonka voisit toivoa tulevan yleiseksi laiksi.

2.    Toimi siten, että kohtelet ihmisyyttä aina päämääränä etkä koskaan vain keinona.

 

 

Immanuel Kant (1700-luku)

Kantin mielestä toiminta on moraalista vain jos siinä on kysymys velvoitteesta eikä esim. säälistä tai rangaistuksen pelosta.

 

LIBERALISMI

Mikään mitä päätän tehdä ei saa aiheettomasti rajoittaa toisen ihmisen vapautta. Liberalistisen etiikan perussisältö on, että jokaisella on synnynnäisesti ehdottoman loukkaamaton oikeus omaan persoonaansa, vapauteensa ja omaisuuteensa. Liberalismi on kanta, jonka mukaan on oikein ja hyvä että jokainen ihminen etsii itse vapaasti omaa parastaan.

KOLLEKTIVISMI

Hyveellisen elämän toteutuminen edellyttää, että ihminen pystyy sopeuttamaan omat pyrkimyksensä yhteisönsä tavoitteisiin. Kollektivismi korostaa yhteisöä.

INDIVIDUALISMI

Korostaa puolestaan yksilöä. Vain yksilöillä on eettistä merkitystä.

EDISTYSOPTIMISMI

Uskotaan ihmiskunnan vähittäiseen edistykseen perustana nimenomaan tekniset keksinnöt. Kehittymisen uskotaan johtavan kohti järkevämpää ja onnellisempaa elämää.

 

 

           SANASTOA

Hedonismi: Eettinen hyvä liittyy tai perustuu nautintoon tai mielihyvään.

Kommunitarismi: Yksilölliset tarpeet ja yksilöllinen identiteetti määräytyvät aina yhteisöissä.

Nihilismi: Mitkään arvot eivät ole tärkeitä.

Seurausetiikka: Eettinen kiitettävyys ja moitittavuus perustuu teon seurauksiin.

Situaatioetiikka: Tapa tarkastella eettisiä ongelmia kokonaisen tilanteen puitteissa.

Moraalisubjekti: on moraalisten toimintapäätösten tekijä.

Intentionaalisuus: Toiminnan suuntautuminen johonkin päämäärään.

Humen giljotiini: leikkaa arvot irti tosiasioista. Periaatteena on ettei tosiasioista voi johtaa normeja.