Liisa

Söderlund

 

         Karl Raimund Popper

 

  Karl Raimund Popperista tuli vuonna 1934 ilmestyneen

teoksensa Tutkimuksen logiikka ansiosta yksi kuluneen

vuosisadan merkittävin tieteenfilosofi.

 

  Karl Raimund Popper (1902-1994) oli itävaltalais-

syntyinen filosofi, joka teki elämäntyönsä pääasiassa

Englannissa. Popperin suurimmat ansiot ovat

tietoteoreettisissa näkemyksissä ja empiristisen

tietoteorian kritiikissä. Lähinnä näistä

tietoteoreettisista näkökohdista lähtien Popper on

ottanut kantaa myös yhteiskuntafilosofisiin

kysymyksiin.

 

  Popperin vastaukset löytyivät kriittisestä

rationalismista ja avoimesta yhteiskunnasta.

Kriittinen asennoituminen tarkoittaa Popperin mielestä

sitä, että yritämme ratkaista ongelmia järjen,

kritiikin ja kokemuksen pohjalta. Tämä tarkoittaa

sitä, että meidän tulisi olla avoimia vastaväitteille

ja pyrittää oppimaan kokemuksistamme. Silloin

voisimme myöntää olevamme väärässä ja toisen oikeassa.

Siksi erehtyväiset tarvitsevat toisiaan totuutta

etsiessään. Vaikka Popper tekikin tietoteoreettiset

työnsä lähinnä tieteellistä teoriaa koskevina, hän

laajensi ajatuksen koskemaan myös filosofisia ja

poliittisia oppeja. Vaikka ne eivät voikaan olla

tieteellisten teorioiden tavoin kokemusperäisesti

testattavissa, ne "voivat olla avoimia kritiikille ja

argumenteille."

 

  Tieteenfilosofian keskeisiä piirteitä ovat:

-Kriittisen asenteen korostaminen

 

-Tieteellinen realismi

 

-Falsifikationismi (tarjosi uuden vastauksen

empirismin ja rationalismin väliseen kiistaan:Tieto

perustuu sekä kokemukseen että järkeen. Havaintojen

rooli tietoa hankittaessa on pienempi kuin empiristit

uskovat, koska teorioita ei voida johtaa havainnoista,

mutta suurempi kuin rationalistit uskovat, koska mikä

tahansa teoria voi joutua falsifioiduksi)

 

-Fallibilismi

 

-Deduktiivisen päättelyn painottaminen

 

-Oppi abstraktien objektien olemassaolosta

 

  Tieteelliset teoriat ovat arvauksia, emmekä voi

Popperin mukaan koskaan tietää milloin totuus on

saavutettu. Kun sitten arkinen tai tieteellinen koe

osoittaa arvauksemme vääräksi, niin silloin on

yksinkertaisesti arvattava uudelleen. Uuden arvauksen

tulee aina olla sellainen, ettei se ole ristiriidassa

minkään tunnetun tosiseikan kanssa, mutta että se

selvittää ne samat ilmiöt, jotka vanhakin arvaus

selitti.

 

  Toinen tärkeä puoli Popperin ajattelussa on hänen

yhteiskuntafilosofiansa, jossa hän asettui

voimakkaasti puolustamaan ihmisen mahdollisuuksia

kehittää yhteiskuntaansa aste asteelta paremmaksi

vähittäisten järkevien uudistusten avulla. Popper

vastusti jyrkästi kaikenlaista "kohtalouskoa", eli

uskoa väistämättömiin historiallisiin tai

yhteiskunnallisiin lakeihin. Hänen mukaansa tällaiset

uskomukset olivat vain ilmauksia vastuunpakoilusta.

Omana aikanaan hän kritisoi erittäin ankarasti sitä

monien marxilaisten ajatusta, että työläisten

kurjistuminen olisi "kapitalismin oloissa"

väistämätöntä tai että järkevä yhteiskuntapolitiikka

olisi mahdollista vasta sosialistisessa

yhteiskunnassa. On hyvin luultavaa, että hän

kritikoisi tänään yhtä kiivaasti niitä, joiden mukaan

markkinavoimia ei voi millään tavoin vastustaa.