FILOSOFIA VALISTUSAJALLA                                                                                                                                                                           

   

     

 ”…monet luulevat valistuksen tarkoittavan kampausta

   tai ranskalaista vaatepartta; toiset taas että siinä on kysymys

 Jeesuksen Kristuksen pilkasta…                                                                                                                                                     Olenpa tuntenut erään nuoren tolvanan, joka piti itseään                         valistuneena, koska osasi pälpättää ranskaa”.

  ( Christian Salzmann: Carl von Carlsberg, 1787)    

 

 

        Valistusajalla, 1700-luvulla, pyrittiin vapautumaan sekä tiedollisesti, että yhteiskunnallisesti vanhoista maallisista ja uskonnollisista auktoriteeteista. Ranskan vallankumouksen iskulause vapaudesta, veljeydestä ja tasa-arvoisuudesta on yksi maailman tunnetuimmista yhteiskunnallisista ja poliittisista iskulauseista.

 Valistus nousi erityisesti 1700-luvulla filosofiseksi ajattelutavaksi. Se korosti ihmisoikeuksia, järkeä, tieteen ja tiedon, kasvatuksen ja sivistyksen yhteiskunnallista merkitystä, sekä suvaitsevaisuuden ja yleisen humaanisuuden ihanteita.

   Valistukseen kuului ajatus edistymisestä ja edistystä se saikin aikaan mm. tiedonvälityksen, kansansivistyksen ja terveydenhuollon aloilla. Luonnontieteen ja tekniikan avulla toivottiin myös ihmisen vapautumista luonnon kahleista, joten valistuksen aika ei suinkaan siis päättynyt 1700-luvulle vaan on jäänyt pysyväksi ajatteluksi vielä tänäkin päivänä (tosin esim. kirjallisuudessa sen tilalle tuli Romantiikka).

      Tietoteorian kysymykset (=filosofian osa-alue, joka tutkii tiedon rakennetta, olemusta ja alkuperää) :Mitä on tieto? Mikä on sen alkuperä? Mitä voidaan tietää?  tulivat hyvin keskeisiksi, johtuen ihmiskunnan suuresta uskosta tieteen ja tiedon mahdollisuuksiin.                               

       Tietoteorialla on kaksi suuntausta:  

  

Empirismi: Mielikuvamme eli tajuntamme koko sisällys

                   johtuu kokemuksesta.                                                                              Rationalismi: Tiedonlähteenä järki eikä kokemus (perustelee näkemystään mm.

                       matematiikalla).

                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                              Valistusajalla empirismi ja rationalismi joutuivat vastakkain koviin kiistelyihin. Tulokset vaikuttivat myöhemmän ajan filosofiaan. Kahden kaksinkamppailun kuuluisat filosofit olivat:

empiristi John Locke (1632-1704) vastaan                                                                    rationalisti Gottfried Wilhelm Leibniz (1646-1716)      sekä:

empiristi David Hume (1711-1766) vastaan

rationalisti Immanuel Kant (1724-1804)

 

 Sielu on alkujaan ”tabula raca”(tyhjä taulu) tai valkoinen paperinpala. Mistä se saa kirjavan mielteidensä varaston? Kokemuksesta ; siihen kaikki tietomme perustuu ja siitä se viime kädessä johtuu”.(Locke)                                                              

                                                       

 

                                                        

Tässä lyhyesti pari valistusajan filosofia:

 

 

DAVID HUME (1711-1776)

 

Skotlantilainen David Hume kiinnostui filosofiasta jo nuorena, ja luki paljon sitä koskevaa kirjallisuutta. Vuosina 1748-51 julkaistut filosofiset teokset tekivät hänestä maailmankuulun.

   Hume oli erittäin älykäs, mutta herätti paljon negatiivisia tunteita muissa ihmisissä, vaikkakin hän kuvaili itseään lempeäksi, iloiseksi, avomieliseksi…

    Humen suurin keksintö oli se oivallus, että syyn ja vaikutuksen välillä ei ole mitään välttämätöntä yhteyttä ja että syyn esiinnyttyä ei voida todistaa vaikutuksen tulemista. Uskomme niiden väliseen yhteyteen perustuu vain aikaisemman kokemuksen synnyttämään tottumukseen.

 Ihmiselämä ei ole universumille osterin elämää                                        tärkeämpi”.(Hume)                                                      

    Elämän oppaana ei toimi järki vaan  tottumus”.(Hume)

 

IMMANUEL KANT (1724-1804)

 

Saksalainen vanhapoika vietti koko elämänsä Köningsbergissä, jossa hänestä kovasti pidettiin. Hänen elämäntapansa olivat hyvin yksinkertaisia ja säännöllisiä. Kun Kant päiväkävelyllään kulki ohi, ihmiset reitinvarrella tarkistivat kellonsa.

   Kant katsoi aritmeettisten totuuksien vastaavan luontaista ajan käsitystämme ja geometristen totuuksien avaruudenkäsitystämme.

                        Kaksi asiaa täyttää mieleni yhä uudestaan kasvavalla ihailulla ja kunnioituksella mitä useammin ja vakavammin niitä ajattelen  : tähtitaivas yläpuolellani ja moraalilaki sisimmissäni”.(Kant)

                        ”Se joka tekee itsestään madon , ei myöhemmin  saa valittaa jos häntä poljetaan”.(Kant)

 

JEAN-JACQUES ROUSSEAU (1712-1778)

 

Ranskalainen Rousseau oli merkitykseltään vaikuttavin Ranskan Valistusfilosofeista.

   Nuoruudessaan ehti tämä mies kokea vaikka mitä…maankiertäjästä ns. äidillistä huolenpitoa antaneen henkilön rakastajaksi…

   Rousseau ajatteli hyvin omaperäisesti ja vastoin vallitsevia valistusajan käsityksiä tuomitsi sekä sivistyksen, että voimassa olevan yhteiskuntajärjestyksen ja ihannoi luonnontilaa ennen yhteiskuntajärjestyksen perustamista, jolloin ihmiset olivat täydellisen tasa-arvoiset.

   Hän vaikutti myös kasvatusopin kehitykseen, korosti lapsen persoonallisuuden kunnioittamista ja muutti naisen asemaa koskevia käsityksiä esittämällä ihanteen naisesta puolisona ja äitinä.

            

               

 

  

 

 

 

 

1700-luvun lopussa alkoi Euroopan poliittinen tasapaino vakavasti horjua ja Ranskan vallankumouksen nostattamat aallot ravistelivat koko Eurooppaa. Tiedon nopea lisääntyminen ja toiveiden kasvu paremmasta yhteiskunnasta, paremmasta tulevaisuudesta, loivat pohjaa kehitysajatukselle filosofian kohteeksi, jättäen näin valistusajan taakseen.

 

 

Ole filosofi, mutta huolimatta kaikesta filosofiastasi, ole myös ihminen ”.(Hume)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 Lähteet:

 

Taskufacta-sarja: Filosofian sanakirja 1999

Heikki Partanen: Filosofian historia 1997

Tapio Ahokallio ja Matti Tiilikainen: Filosofia Prima 1996

Timo Airaksinen: Lukion Filosofia 2000

 

 

 

                                                                                                           Tekijä: Anna Timonen 00c