Mika Vähäkankaan muistiinpanot aiemmalta tieteenfilosofian kurssilta:

                              paluu ff2 pääsivulle

                              Filosofia 2

 

Kirjavaihtoehtoja kurssille:

                                      

                                      

                                       Niiniluoto - Johdatus tieteenfilosofiaan (I-II) yliopistokirja

                                       Haaparanta & Niiniluoto - Johdatus tieteelliseen ajatteluun (n.97mk)

                                       (Helsingin yliopiston filosofian laitos ISBN 951-45-4077-8)

                                       Von Wright - Logiikka, filosofia, kieli (erinomainen kirja)

                                       Ketonen - Se pyörii sittenkin

                                       Bronowski - Ihmisen vaiheet

 

 

 

                                                                             

                                Von Wright                                                             Ketonen

 

 

Kurssin aiheita:

 

 

                                                            -------->      Tieto-oppi

                                                                                    - Mitä voidaan tietää?

                                     

                                                -------->      Tieteen luonne

TIETEEN FILOSOFIA                         - Metodit -----> (Logiikka ja matematiikka)

 

                                                            -------->       Tieteellisen tiedon rakenne

 

                                                            -------->        Tieteen historia

 

 

 

                                                                        Tieto

 

Mitä eroa on tiedolla ja totuudella?

 

            Totuus käsittelee lauseita, tieto puolestaan maailmaa.

            Tiedon lajeja ovat mm.

                                                            - Intuitiivinen tieto (sisäinenoivallus)

                                                            - Havaintotieto

                                                            - Auktoriteettitieto

                                                            - Rationaalinentieto

 

Onko tieto ylipäätään mahdollista?

 

         Naiivi realismi: Tieto on ongelmatonta, koska maailma on sellainen kuin se          havaitaan

 

         Russell filosofian ongelmia

 

 

                              Tiedon mahdollisuus

 

 

Voiko varmaa tietoa olla ja miten sitä saadaan?

 

- Naiivi realismi

 

- Auktoriteetti tieto

            - Auktoriteetti tieto on ainoaa varmaa tietoa (jos hyväksyy auktoriteetin)

 

- Auktoriteetti tieto on välttämättömyys

            - Tietoa on paljon

 

- Lakityyppinenauktoriteetti (Esim. Liikennesäännöt)

 

- Looginen tieto (Esim. Matematiikka)

            - Ei kerro mitään maailmasta (Se on päättelysääntö)

 

Platon: Matematiikka käsittelee ideoita

 

Brouwer: Logiikka kertoo ihmisen tavasta ajatella (Intuitionismi)

 

Kant: Apriorinen tieto (Etukäteen selvää tietoa)

 

 

Empiirinen tieto:                                                                             Rationaalinen tieto:

                                   

- Havaintoihin perustuvaa                                                           - Järkeen perustuvaa tietoa

- Luonnontieteet                                                                                         - Subjektiivista

- Aina subjektiivista                                                                       - Kenellä tarpeeksi järkeä?

            - Havainnot voivat olla ristiriitaisia                                 - Sokrates: Tieto tulee ihmisen

- Mittausten epätarkkuus (Todennäköisyysluonne)               sisältä

 

                                    KANTIN SYNTEESI

 

Skeptismi: Kaikkea tietoa tulee epäillä

Aristoteles: Tieto on hyvin perusteltu uskomus (Argumentaatioanalyysi)

Descartes: Epäilyn metodin "Ajattelen siis olen olemassa"

Nihilismi (Agnostismi): Tietoa ei voi saavuttaa

 

           

                                    Totuus:

 

Lauseen ominaisuus

Tieto maailman ominaisuus

 

Korrespondenssi määritelmä:

            Lause on tosi, jos sen kertoma asiantila vallitsee maailmassa

 

                                                Kieli

                                                    \       Vastaavuus

                                            Maailma

 

 

 

 

 

                                Tieteenfilosofisia käsityksiä

 

 

Platon: "Tiede" saa selville ideoiden maailman ikuisia totuuksia.

Materiaalista maailmaa käsittelevä tieto on aina virheellistä, esim. havaintovirheet

 

Matematiikka on ideaalinen tiede:

            - Geometria ei käsittele piirrettyjä epätäydellisiä kuvia vaan ideaalisia ja täydellisiä

              Esim. Ympyrä on niiden pisteiden joukko, jotka ovat yhtä kaukana keskipisteestä

 

 

                                                                                                                                      Tätä ei voi piirtää. Viivan paksuus on epätarkka. Ulkolaidan pisteet ovat sisälaitojen pisteitä kauempana. On vain olemassa näkymätön täydellinen ympyrä. Se on ihmisen omissa ajatuksissa.

 

Matematiikka ei sisällä havaintoihin perustuvia olioita, sitä voi tietenkin soveltaa konkreettisiin asioihin....kuten 1 omena + 1 omena = 2 omenaa

 

Aristoteles:  - Tiede on maailman luokittelua

                        - Maailma on järjestys

                        - Tiede ottaa selvää tästä järjestyksestä luokittelemalla (kategorisoimalla)

 

Metafysiikka:

                        - Miksi maailmassa vallitsee järjestys?

                        - Miksi luonnonlait pätevät?

 

Tuomas Akvinolaisen vastaus:

                         - Ne pätevät, koska se osoittaa Jumalan olemassaolon

 

Maailman perusolemus:

                        - Kaaosteoriat (Kaaokseen syntyy itsestään järjestystä)

 

Antroposofinen näkökanta:

                        - Maailmaa tarkastellaan ihmisten näkökulmasta. Näkökulma aiheuttaa                           järjestyksen, koska ihminen luo sen itse.

 

Intuitionistinen matematiikan tulkinta:

                        - Brouwer: Matematiikka ei ole mitään Jumalallisen ideaalista, (Platon) vaan                  ihmisen tapa ajatella

 

Aksionaalinen ihanne:

                        - Eukleideen geometria

 

Voidaan ottaa neljä geometrian lausetta aksioomeiksi ja johtaa niistä satoja muita (teoreemat)

 

Koko geometrian tieto siis sisältyy aksioomiin

 

Aristoteles: Maailma pitää pyrkiä selittämään samoin, muutama itsestään selvä totuus otetaan aksioomeiksi ja kaikki muu selitetään näiden avulla

 

Kurt Gödel:

                        - Vuonna 1934 hän ensimmäisenä määritteli yleisesti rekursiivisen funktion                  käsitteen

                        - 1940 hän ratkaisi ns. kontinuum-ongelman osoittaessaan valinta-                                              aksiooman riippumattomaksi joukko-opin muista aksioomista.

                        - Epätäydellisyyslause: Mikään aksioomaattinen järjestelmä ei ole                                                täydellinen, (paitsi lausekrekyyli) vaan se sisältää aina lauseita, joita ei voi                   todistaa oikeiksi tai vääriksi

 

Yksinkertaisuuden periaate:

                        - Jos kaksi teoriaa selittää samat asiat, valitaan niistä yksinkertaisempi

 

Miksi maailma olisi yksinkertainen eikä monimutkainen?

 

 

              Induktiivinen tieteenkäsite

 

Francis Bacon 1561-1626

 

- Tulee sekä havainnoida, että luokitella

 

- Pelkkä rationaalinen päättely ei johda mihinkään

 

- Havainnointi ilman päättelyä on lähes hyödytöntä

 

- Tutkija etsii totuuksia ja tietoa

 

            Havainnot -----------> Ilmiöiden syyt

                                induktio

 

- Oikeiden syiden keksimistä haittaavat ennakkokäsitykset

 

            - Suvun ennakkokäsitykset:

                        - Esittää olemattomia, jotka voimakkaasti kuvitellaan

 

            - Luolan ennakkoluulot:

                        - Oma rajoittunut näkemys

 

            - Torin ennakkoluulot:

                        - Käytetään yleisiä sanoja joiden merkitys ei ole selkeä

 

            - Teatterin ennakkoluulot:

                        - Sanahelinästä johtuvat käsitykset

 

 

John Stuart Mill 1806 – 73

 

- Hän edusti klassista psykologisoivaa empirismiä

 

- Tieteellisen menetelmän periaatteet:

 

            - Yhtäpitävyyden menetelmä:

                        - Useissa samaan tulokseen (A) johtuvissa tapauksissa on yhteinen tekijä                    (B) ---------> B on A:n syy

 

                        - Yleensä ei ole vain yhtä yhteistä tekijää

 

 

            - Eroavuuden menetelmä:

                        - Jos tapahtumaa ei tapahdu tapauksissa A1, A2 tai A3 ja tapahtuukin B:ssä

                           ja B eroaa A1, A2 ja A3:sta C:n vuoksi -------> C on tapahtuman syy

 

                        - Yhtä ja vain yhtä eroavaa asiaa ei usein ole

 

                        - Myötäävän muutoksen menetelmä (korrelaatio)

                          Kaksi samalla tavalla muuttuvaa asiaa ovat syysuhteessa

 

 

                     Humen kritiikki

 

- Induktion pätevyyteen ei ole empiiristä perustetta

 

- Sitä, että asiat ovat tapahtuneet ennen, ei ole päätellä, että sama tapahtuu      tulevaisuudessakin

 

Syysuhteen kritiikki:

            - Kaikki syyt ovat korkeintaan todennäköisiä

 

A:sta seuraa B

A = B:n syy

Ainoa varma asia on, että A on ennen B:tä

 

 

 

        Hypoteettis-Deduktiivinen tieteenkäsitys:

 

 1. Hypoteesit (ennakko-oletukset)        --->      hypoteesin

 2. Hypoteesin testaus                              --->      korjaus

 3. Teoria

 4. Teorian testaus

 

 - Ilmiöiden selitykset + Deduktiivis-numerologiset selitykset

 

 Teoria: On seurattava selitykset

 

 Esim. Planeettaliike:

                        - Kepler:

                                    - Hypoteesi: Planeetat kiertävät aurinkoa

 

-----> Testaus

            ---> Planeetat kiertävät ellipsiratoja (empiirinen selitys)

            ---> Keplerin lait  <--- Selitys ilmiölle

 

 Teoria, joka selittää Keplerin lait on:

 NEWTONIN GRAVITAATIO TEORIA:

 Kaikki kappaleet vetävät toisiaan puoleensa

 

 Testaus: Newton johti teoriasta Keplerin lait

 Sovelluksia: Uusia planeettoja ja avaruusolentoja

 

Teoria tuottaa sovelluksia, selitykset eivät

 

 

Teoria tuottaa uusia hypoteesejä

 Siriuksen liike

            ----> On valkoinen kääpiötähti

 

Kaikki teoriasta seuraavat hypoteesit on osoitettava oikeiksi

 

Merkuriuksen perihelin kierto --> osoittautui erilaiseksi kuin teoriasta saatiin

 

Lisähypoteesi?? Vulkanus planeetta

            -----> Teoria jouduttiin korvaamaan uudella Einsteinin suhteellisuusteorialla

 

     Teorian testaus perustuu virheellisten hypoteesien eliminoimiseen

 

Tämä on periaatteessa paljon helpompaa kuin jonkin oikeaksitodistaminen

 

Aikaisempi näkemys (positivistit) 1800-luku

 

Teoria voi olla oikea tai väärä.....oikea teoria = totuus

 

            Popper (1902-1995):         

                        Teoria on kuva, todellisuudessa kuva voi olla huonompi tai pahempi,

                        mutta ei koskaan täydellinen

 

               

 

                        Looginen empirismi

 

Miksi filosofian kysymykset ovat epävarmempia kuin tieteen???

 

Tiede tyytyy positivistiseen tietoon

Esim. Miten kappaleet putoavat, ei miksi <----Metafysiikkaa

 

Bacon, Hume, Russell

Filosofian ongelmat ovat kielellisiä

 

Analyysi:

            Aristoteles: Kaikella on syy

                        --> Syysuhteen ongelmat (muna, kana)

 

Hume: Syy ei ole empiirinen käsite

 

Russell: Lause:      Miksi kappaleet putoavat??

                                    Kysymys on MIELETÖN!!!!

 

Sillä ei tarkoiteta mitään selkeää asiaa

 

Lauseen totuus:

            Logiikka:

                        - Lauseet voidaan jakaa atomilauseiksi

                          (looginen analyysi)

 

Empirismi:

            - Atomilauseiden totuus voidaan tarkastaa maailmasta

 

Todesta seuraa totta, koskaan epätodesta ei seuraa epätotta

Epätodesta voi seurata mitä vaan.

 

 

                Atomilauseiden verifioitavuus

 

Wittgenstein: Tractatus Logiko Philosophicus

 

Maailma on tosiasioiden eikä olioiden kokonaisuus

 

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava

 

Atomilause on totta, jos sen sanoman asiatila vallitsee

 

Ongelmia:

            Yleiskäsitteiden ongelmia:

                        Esim: Musta: Mustien esineiden joukko

                                    - huono määritelmä

 

Platon: Musta on idea

Brouwer: Mustan intuitio

 

Yleiskäsitteiden verifioitavuus on käytännössä mahdotonta:

            - Kissoilla on neljä jalkaa

 

Verifioitavuus edellyttää kaikkien kissojen tarkistusta

 

           

 

            1900-luvun tieteen filosofia

 

Loogisen empirismin ongelmat:

            Loogiset ongelmat:

                        - Paradoksit (Russell)

                          logiikka sisältää mielekkäitä lauseita joiden totuus on ristiriitainen

                          Gödelin epätäydellisyyslause

 

Kerifioitavuusongelmat

            Totuuden korrespondenssiperiaate

            Tarskin totuusmääritelmä

 

Lause on totta, jos sen selittävä asia vallitsee maailmassa

 

            kieli

        logiikka

               /

              /                     totuusfunktio

      Maailma

 

Wittgenstein: Yleiskäsitteitä sisältävien lauseiden verifioitavuus ei onnistu

 

Totuuden koherenssi periaate:  Lausetta voidaan pitää totena niin kauan kun se ei ole

                                                            ristiriidassa empiiristen havaintojen kanssa

 

Wittgenstein luopui loogisesta empirismistä

 

Dewey:

            Progmatismi

               "Ehdotonta totuutta ei löydy. Asioita voidaan pitää totena niin kauan kuin niitä                       voidaan käyttää"

 

Popper:

            Falsivoitava prinsiippi

               "Tieteellinen teoria ei koskaan ole osoitettavissa oikeaksi, sen sijaan se voidaan

                 osoittaa vääräksi"

 

           

 

                  Tiede ja ihminen

 

 

Thomas Samuel Kuhn (1922 – 96) Yhdysvaltalainen filosofi

            - Tiede etenee paradigmojen kautta eli totuttujen kaavojen mukaan

            - Esim. Aristofelismi <--- paradigma

                          vallankumous (Galilei, Newton)

 

Bacon (1561 – 1626): Tutkija seikkailee avoimin silmin tietämättömyyden viidakossa

 

            Newtonin teoria <--- Uusi paradigma

                        vallankumous (kvanttiteoria)

 

Feuerbach Ludwig Andreas (1804 – 72)

            - Tutkijat käyttäytyvät inhimillisesti, taistelevat teorioidensa puolesta

 

 

              Tieteen ja vallan suhde

 

Bacon: Tieto on valtaa

 

Foucault Michel (1926 – 84): Niin on

                                                      Tiede on hallitsemisen väline

                                                      kehittyneet maat <---> kehitysmaat

 

Tieteen etiikka: Tieteen avulla luonto on voitettavissa???

*   Elää luonnon kanssa tasapainossa --> ympäristöeettiset kysymykset

 

paluu ff2 pääsivulle