Psykoanalyysin filosofiaa

paluu

Psykoanalyysi on ihmisen neuroottista käyttäytymistä tutkiva psykologian ala.  Sitä voidaan osittain pitää myös filosofiana. Ainakin sillä on hyvin merkittävä vaikutus filosofiaan.

Merkittävä kysymys tässä yhteydessä on:

Mikä ihmistä ajaa?

Toisin sanoen miksi ihminen käyttäytyy niin kuin käyttäytyy. Eläinten käyttäytymisen takana on useimmiten vaistot.  Tästä syystä saman eläinlajin eläimet käyttäytyvät samanlaisissa tilanteissa varsin paljon toistensa tavoin. Ihmisten käyttäytyminen on huomattavasti monimuotoisempaa.

Filosofian klassinen vastaus ihmisen toiminnan motiivikysymykseen on Järki.

Ihmisen järjellisyyttä korosti jo Aristoteles ja se on ollut filosofian johtavia teemoja rationalismin ja valistusfilosofian aikaan.

Ihminen on järjellinen eläin!

Bertrand Russell aloittaa esseensä Älyllisen hölynpölyn pääpiirteet (kirjassa Filosofiaa jokamiehelle):

Ihminen on järjellinen eläin - niin ainakin minulle on opetettu. Koko elämäni ajan olen huolellisesti etsinyt todisteita tämän väitteen tueksi. Vielä tähän mennessä minun ei kuitenkaan ole onnistunut löytää niitä, vaikka olen etsinyt kolmen mantereen alueelta. Olen päinvastoin nähnyt maailman vajoavan jatkuvasti yhä syvemmälle typeryyteen...

Pohdittavaa:

Onko sotiminen tai saastuttaminen järjellistä?

Nämä ovat esimerkkejä käyttäytymisestä joka suoranaisesti vahingoittaa ihmistä itseään.  Ihmisen muukin käytös lähtee muualta kuin järjestä.  Pohdi vaikka taulujen maalaamisen, urheilukilpailujen seuraamisen tai vuorikiipeilyn perimmäistä järjellisyyttä.


Freud ja piilotajunnan merkitys

Psykoanalyysin keskeisin kehittäjä Sigmund Freud oivalsi, että ihmisen sielunelämä koostuu suurelta osalta tiedostamattomasta piilotajuisesta osasta.

Freudin mukaan piilotajunta on ihmisen alkukantaisten vaistojen lähinnä seksuaalisuuden täyttämä.

Ihmisen kehittyneen älyllisen osan ja alkukantaisen piilotajunnan välinen ristiriitaisuus synnyttää neuroottisen käyttäytymisen.

Piilotajunnan keskeisin sisältö on seksuaalinen. Niinpä Freudin ajatukset voi tiivistää:

Ihmistä ajaa seksuaalisuus

Ihmisen toiminnan motiivit kumpuavat Freudin mukaan torjutusta seksuaalisuudesta. Seksuaalisuus on tässä ymmärrettävä hyvin laajasti.  Keskeinen rooli on varhaislapsuuden seksuaalisuudella, joka kohdistuu omaan vanhempaan. Torjuttuna tämä aiheuttaa ns. oidipuskompleksin, jolta kukaan ei välty.


Alfred Adler

Freudin teoria on saanut paljon kannatusta ja vastustusta historian kuluessa. Freud itse tuomitsi vastustajansa seksuaalisesti neuroottisiksi.

Alfred Adler oli sitä mieltä, että torjutun seksuaalisuuden sijaan

Ihmistä ajaa vallanhalu

Vallanhalun merkityksestä on tietysti valtavasti esimerkkejä historiassa ja nykypäivänä. Freud tietenkin sanoisi, että vallanhalun takana on torjuttu seksuaalisuus.


C. G. Jung

Freud joutui syvään välirikkoon tärkeimmän oppilaansa C. G. Jungin kanssa.

Jungin näkemys piilotajunnasta on moninaisempi kuin Freudin. Hänen mukaansa piilotajunta ei ole osa, joka ihmisen tulisi järjen avulla peittää, vaan pikemminkin ihmisen perimmäisten motiivien lähde.

Ihmistä ajaa piilotajunta

Egon vuoksi ihminen on kadottanut yhteyttään piilotajuntaan, jossa hänen elämänsä syvimmät totuudet ovat. Laajemmin nähtynä kaikilla on yhteys myös ihmiskunnan yhteiseen kollektiiviseen piilotajuntaan.

Jungin käsitys piilotajunnan luonteesta avaa mahdollisuuden ymmärtää idän filosofiaa. Niinpä tällä kurssilla keskitytään juuri tämän tyyppiseen piilotajunnan tarkasteluun.


Esimerkkinä tarkastellaan autonäyttelyä, jossa tyttö esittelee autoa konepellillä lepäillen

Freud:

Miestä houkutellaan ostamaan auto.  Sen avulla hän voi mielikuvissaan saada tytönkin.

Adler:

Auto ja tyttö kohottavat miehen statusta.  Näin hän saa enemmän valtaa.

Jung:

Tyttö edustaa miehen animaa. Naispuolista arkkityyppiä.  Anima vetoaa vaaraan ja jännitykseen. Lisäksi anima tietää piilotajunnan salaisuuden, jota edustaa konepelti, jonka alla on moottori auton salattu "piilotajunta".

paluu