Ei dualistinen logiikka

paluu

Itäisen ja läntisen ajattelun keskeisin ero on erilainen logiikka.  Me käytämme niin sanottua dualistista logiikkaa, joka johtaa dualistiseen ajatteluun.  Idän filosofian pohjana on ei dualistinen ajattelu, joka perustuu puolestaan ei dualistiseen logiikkaan. Dualistisen ajattelun vastapaino on tietysti ei dualistinen ajattelu


Dualistinen logiikka

Länsimainen logiikka on dualistista:

Lause on joko tosi tai epätosi.

 

    Tänään sataa, tai tänään ei sada.  Kolmatta vaihtoehtoa ei ole.  Olemme niin tottuneet vaatimaan dualistista totuutta, että lauseista joiden totuutta ei tiedetä uskotaan kuitenkin, että totuus on absoluuttisesti olemassa ja saadaan joskus selville.

Dualistinen maailmanselitys on kenties tiedemiehen ihanne, mutta ongelmaton se ei ole.

Keskeinen dualistinen ajattelija on Rene Descartes, joka erotti toisistaan hengen ja aineen.

Tämä johtaa lännessäkin paljon pohdittuun Mind-Body ongelmaan.

takaisin alkuun


 

Ei dualistinen logiikka

Idän ajattelussa dualistinen logiikka nähdään harhaa tuottavaksi

Ihmisen maailma ei ole dualistinen itse asiassa vastakohdat sisältävät aina toisensa.

Vaikka järki haluaisi asioiden toimivan dualistisen logiikan mukaan, niin ihmisen mieli ei näin tee.  Ihmisen päätökset perustuvat paljon useammin intuitioon, kuin dualistisen logiikan mukaiseen päättelyyn. 

Tämä tekee elämästä niin värikkään kuin se on. Samalla se aiheuttaa sen, että mielenkiintoisinkin tietokonepeli muuttuu ajanoloon tylsäksi. Pelit on nimittäin ohjelmoitava dualistisesti, eivätkä ne sisällä todellista intuition mahdollisuutta.

takaisin alkuun


 

Dualistinen ajattelu

Käsitteet ja oliot jaetaan kahteen luokkaan

takaisin alkuun


Ei dualistinen ajattelu

Ei dualistisessa ajattelussa tiedostetaan mielen ei dualistinen luonne.  Tämä tarkoittaa sitä, että mitä enemmän asiaa yrittää jakaa dualistisesti kahteen joukkoon, sitä enemmän navat alkavat sisältää toistensa ominaisuuksia.

Itse asiassa asia, jonka ihminen kieltää on hänestä kiinnostava.

Esimerkkejä, joita usein käytetään komiikassa löytyy vaikka kuinka paljon: salaa leivoksia mutustava terveysintoilija, metsästystä harrastava luonnonystävä, kaappijuoppouteen sortuva raittiusmies tai pappi, jonka kaapista kaatuu nippu pornokasetteja.

Tällaista käyttäytymistä sanotaan varjokäyttäytymiseksi.

jokaisella ihmisellä on tällaisten asioiden lisäksi tietysti valtava määrä asioita, jotka ovat heille neutraaleja.

Otan henkilökohtaiseksi esimerkiksi jääkiekon, jota kurssilla ja näillä sivuillakin käytän monasti esimerkkinä.  On nimittäin hauska seurata sitä, kuinka kahtia jakavaa jääkiekon seuraaminen Suomessa on. Toisille jääkiekko on kaikki kaikessa ja toiset marmattavat sitä, ettei televisiosta muuta tulekaan.  Itselleni jääkiekko kuuluu melko neutraaleihin asioihin.  On kiva katsella jännää ottelua, ja toisaalta harmittaa kun haluaisi nähdä aamun säätiedotuksen ja joka kanavalla esitetään NHL-tuloksia.

Idässä harjoitettava Jin ja Jang ajattelu kuvastaa juuri kaiken ei dualistista luonnetta.  Sen sovelluksena tutustutaan vanhaan kiinalaiseen ennustusmenetelmään I Chingin.

takaisin alkuun

paluu