Filosofian peruskurssi

FF1

Tervetuloa opiskelemaan filosofiaa

paluu 

Näiltä sivuilta löydät kaikenlaista materiaalia ja linkkejä filosofian opiskelun tueksi.

Sellaista yhtenäistä esitystä, kuin muista filosofian kursseista, ei peruskurssista ole tarkoitus tehdä.  Sen löydät nimittäin parhaiten oppikirjasta.

Seuraavassa erilaista filosofian aineistoa, kuten esitykset, joista tunneilla esitetyt kalvot ovat peräisin

Kurssin Tavoitteet

Kirjallisuutta Mitä filosofia on?
Filosofisia kysymyksiä Filosofian osa-alueet Tieto-oppia  
Kreikan Luonnonfilosofit

 

Filosofian kulta-aika

Ateenassa

Etiikkaa
Filosofien kuvia Filosofiaa Sveitsin lukiossa Filosofiaa netissä

Kurssin Tavoitteet

Kaikki ihmiset ovat filosofeja. Useimmat surkeita sellaisia.

Paremmaksi filosofiksi tullaan ymmärtämällä filosofian luonne,

oppimalla perustelemaan eli argumentoimaan ja

tutustumalla oman ajattelunsa juuriin, eli länsimaiseen filosofiaan.

Useimmat itseoppineet ajattelevat juttuja, joissa Platon pääsi paljon pidemmälle.

Kurssin tavoite on opettaa sinut ajattelemaan filosofisesti, eli pohdiskelleen, päätellen ja epäillen.

 Filosofisen ajattelun perusta on länsimaisen filosofian traditiossa, joten sinun edellytetään tutustuvan filosofian historiaan ja keskeisiin nykyisiin oppisuuntiin.  Useimmista muista oppiaineista filosofia poikkeaa siinä, ettei tällainen faktatieto ole pääasia. 

 Kurssikokeessa ei testata filosofian historian tuntemusta, vaan sinun omaa ajatteluasi, ja kykyäsi perustella ajatuksesi.

Sinun ei edellytetä myöskään omaksuvan mitään tiettyä filosofista näkemystä, vaan muodostavan omasi.

Näiden tuntien lisäksi sinulla on jatkuvasti sama kotitehtävä joka kuuluu:

 Lue filosofiaa

 Filosofisiin teksteihin tutustuminen on oleellinen osa filosofisen ajattelun kehittymistä.  Kurssin luonteen mukaisesti sinulle ei tarkasti sanota mitä sinun tulee lukea, eikä edes ehdotonta oppikirjaa.

 

alkuun


Kirjallisuutta

        Kurssilla käytetty oppikirja:

            Odysseia, Matka filosofiaan (Edita)

                    Tässä kirjassa on paljon aineistoa myös muille filosofian kursseille.

Muita Oppikirjoja:

Ahokallio, Tiilikainen: Filosofia Prima (kirjapaja)

Airaksinen: Lukion filosofian perusteet (Otava)

Saarinen: Filosofia (WSOY)

Saarinen: Symposium (WSOY)

Muita

Gaarder: Sofian maailma (Tammi)

Helppolukuinen romaani filosofian historiasta

Oliver: Filosofian historia (Gummerus)

Halpa ja helppo kirja. Ei kovin syvällinen.

Saarinen: Länsimaisen filosofian historia huipulta huipulle

innostavasti kirjoitettu filosofian henkilöhistoria.

Russell: Länsimaisen filosofian historia

Paras, älyllisin ja vaativin filosofian historia.

Nordin: Filosofian historia

Edellistä asiallisempi uusi ja kattava

Ketonen: Länsimaisen ihmisen maailmankuva

                    Suhteellisen lyhyt, mutta oleellisiin asioihin keskittyvä filosofian historia

 

 

alkuun

 


 

Mitä filosofia on?

 

 

Tämän tylsän näköisen kaavion tarkoitus on kuvata sitä, että filosofia tarkastelee ihmisen suhdetta maailmaan.  Tietysti myös ihmisen suhdetta omaan itseensä koska ihminen itsekin kuuluu maailmaan.

Ajatellaan jotain luontokappaletta vaikkapa kiveä.  Siinä se jököttää vuosituhannesta toiseen sen paremmin pohtimatta oman olemassaolonsa tarkoitusta, tai sitä mikä on oikein tai väärin.

Ihmistä sen sijaan ovat aina kiinnostaneet, kiehtoneet tai vaivanneet erilaiset filosofiset kysymykset. 

Kysymykset olemassaolon merkityksestä (eksistenssikysymykset), tai luotettavan tiedon mahdollisuudesta (tieto-oppi) askarruttavat ihmistä kaikkina aikoina ja kaikissa kulttuureissa.  Yhtään merkityksettömämpiä eivät ole etiikan kysymyksetkään.  Tällaisia ovat kysymykset oikeasta ja väärästä tai ihmiselämän päämääristä ja onnen mahdollisuudesta.

Filosofian kysymykset ja siten koko filosofia on merkityksellistä ennen kaikkea ihmisen kannalta.  Näin onkin oikeutettua lukea filosofia humanistisiin tieteisiin. 

Pohdittavaa: Katoaako filosofia maailmasta jos ihmiskunta tuhoutuu? (entä kemia?)

Filosofisten kysymysten kanssa työskentely ei myöskään ole merkityksetöntä ja turhauttavaa.

Sen lisäksi, että tällaisia kysymyksiä mielessään työstäessään ihminen kasvaa henkisesti kannattaa muistaa, että monet aikaisemmin filosofiset kysymykset ovat muuttuneet tieteen kysymyksiksi ja niihin tiedetään vastaus.

”Ei koskaan” on varsin arveluttava sanonta:

Kant esitti esimerkin kysymyksestä, johon periaatteessa on olemassa vastaus, mutta jota ei koskaan voida selvittää: Mistä aineesta Aurinko koostuu?

Vain vähän myöhemmin kehitettiin spektrianalyysi, jonka avulla tiedetään, että Aurinko koostuu pääasiassa vedystä ja heliumista.

Itsevarmuus kostautui myös Hegelille, joka esitti pitkät perusteet sille miksi planeettoja Maan lisäksi on juuri viisi.  Jo seuraavana vuona löydettiin kuudes planeetta.

Tehtävä:

Tarkastele aineen alkuperää koskevan kysymyksen kehitystä uskonnollisesta dogmista filosofisen spekulaation kautta tieteen kysymykseksi.

Newtonin fysiikan perusteita käsittelevän teoksen ns. ”Prinsipian” alkuperäinen nimi oli Luonnonfilosofian perusteet.

Jos johonkin kysymykseen löydetään vastaus ei kyse enää ole filosofiasta  vaan tieteestä.

Fysiikka ja biologia ovat ennen olleet filosofian osa-alueita.

 

Filosofia on tieteiden äiti

Tieteet ovat filosofian tyttäriä

 

 

alkuun


 

Filosofisia kysymyksiä:

 

Filosofia on kysymysten esittämistä ja niiden vastausten etsimistä! 


¬Filosofian ongelmat ovat siis sellaisia, joihin ei tiedetä varmaa vastausta

¬Miksi tuhlata aikaa kysymyksiin joihin ei voikaan yksikäsitteisesti vastata?

¬Ihminen kokee filosofiset kysymykset itselleen tärkeiksi

¬Kreikan filosofia on ajankohtaista tänäänkin

Esimerkkejä filosofisista kysymyksistä

Millainen on hengen ja aineen suhde?

Onko olemassaololla tarkoitus?

Kehittyykö kaikkeus kohti jotain päämäärää?

Ovatko luonnonlait todellisia, vai kuvittelemmeko ne koska rakastamme niin järjestystä?

Onko ihminen vain mitätön hiukkanen valtavassa maailmankaikkeudessa, vai sen kehittynein olio?

Onko jokin elämäntapa toista parempi?

Miksi ponnistella jos edessä on ikuinen olemattomuus?

Miksi ei kannata mennä yli aidan matalimmasta kohdasta?

Edellä esitetyt avoimeksi jäävät kysymykset saattavat hämmentää sinua.  Jos ne ovat aiemmin hämmentäneet sinua, voit olla varma, että tämän kurssin jälkeen ne hämmentävät sinua entistä enemmän.

 

Bertrand Russell toteaa kirjassa Filosofiaa jokamiehelle:

Varmuuden vaatimus on luonnollinen ihmiselle, mutta tästä huolimatta se on älyn pahe.

Varmojen profeettojen iskulauseet:

-"Likvidoikaa kapitalistit, ja jäljellejäävät saavat nauttia iäistä autuutta".

-"Hävittäkää juutalaiset ja kaikki ihmiset tulevat onnellisiksi."

-"Surmatkaa kroaatit ja antakaa serbien hallita."

-"Surmatkaa serbit ja antakaa kroaattien hallita."

ovat saavuttaneet suunnattoman kansansuosion.  Vähäinenkin filosofia estäisi moisen vertatihkuvan mielettömyyden hyväksymisen.

 

alkuun

 


Filosofian klassiset osa-alueet

  • Metafysiikka

Ontologiset kysymykset olemassaolon luonteesta

kosmologiset kysymykset olemassaolon alkuperästä ja tarkoituksesta

  • Tieto-oppi

Tiedon mahdollisuus, luonne ja alkuperä

  • Etiikka

hyvän ja pahan, oikean ja väärän erottaminen

Tässä esitetty filosofian klassinen jako ei välttämättä ole muita jakoja parempi. Seuraavassa lisää filosofisia kysymyksiä, jotka on jaoteltu eri tavalla:

 Ihmisen ja luonnon suhde: 

- Miten voimme saada varmaa tietoa maailmasta?  Näen pöydän, mutta onko se todellisuudessa sellainen, kuin havaintoni? (tieto-oppi) 

- Mitä maailma perimmältään on ja miksi se on olemassa? (metafysiikka

- Miksi maailmassa vallitsevat sellaiset luonnonlait kuin vallitsevat? Miksei jonkin muunlaiset? Onko olemassa jumala joka on säätänyt maailman järjestyksen? (metafysiikka

- Mikä on ihmisen oikeus käyttää hyväkseen ja tuhota luontoa? (etiikka

- Pitääkö ympäristön rakentamisessa ottaa huomioon ympäristön kauneus silloinkin,  kun se tulee kalliimmaksi kuin toinen vaihtoehto ? (estetiikka

Ihmisen suhde toisiin ihmisiin: 

- Mikä on oman edun ja yhteisön edun suhde? (etiikka

- Miten meidän tulee suhtautua  toisiin ihmisiin? (etiikka

- Mitä on oikeudenmukaisuus? 

- Millainen valtio on paras? Mikä on demokratian ja asiantuntemuksen oikea suhde hallinnossa? (yhteiskuntafilosofia) 

Ihmisenä oleminen: 

Miten tulee elää? Onko parempi nautiskella, vai ponnistella kohti yleviä päämääriä? (etiikka

Onko ihmisellä kuolematon sielu? Onko ihminen henkinen olento vai monimutkainen tietokone? (metafysiikka)

 

alkuun

 

paluu filosofian kurssisivulle